Vuoden paras artikkeli

Vuoden 2020 parhaan päihde- tai rahapeliartikkelin tunnustuspalkinto jaettu

Seuran hallitus (pl. ehdolla olleet hallituksen jäsenet) valitsi saamiensa ehdotusten joukosta kolme artikkelia jatkotarkasteluun ja näiden joukosta riippumattomat valitsijat valitsivat voittajaksi seuraavan artikkelin:

Rautiainen E, Linna M, Ryynänen O-P, Laatikainen T: Do the costs of AUD-related health and social care services vary across patient profiles? J Stud Alcohol Drugs, 81, 2020, 2: 144–151, 2020

https://www.jsad.com/doi/abs/10.15288/jsad.2020.81.144

Valitsijoina tomivat Ossi Rahkonen ja Christoffer Tigerstedt. Valitsijoiden perustelut löytyvät alta.

Alkoholi-, huume- ja rahapelitutkimuksen (AHR) artikkelikilpailun voittaja vuonna 2021

AHR valitsee kerran vuodessa seuran toiminta-alaan kuuluvan edellisenä vuonna ilmestyneen parhaimman tutkimusartikkelin. Viidestä artikkeliehdokkaasta AHR:n hallitus valitsi kolme finalistia:

Hakkarainen P, Karjalainen K, Salasuo M: Nuoret, entiset nuoret ja huumeet. Miten sukupolvi näkyy huumeiden käytössä ja huumemielipiteissä? Yhteiskuntapolitiikka, 85, 2020, 5-6: 465–479 https://www.julkari.fi/handle/10024/140739

Peña S, Mäkelä P, Härkänen T, Heliövaara M, Gunnar T, Männistö S, Laatikainen T, Vartiainen E, Koskinen S. Measurement error as an explanation for the alcohol harm paradox: analysis of eight cohort studies, International Journal of Epidemiology, 49, 2020, 6: 1836–1846 https://doi.org/10.1093/ije/dyaa113

Rautiainen E, Linna M, Ryynänen O-P, Laatikainen T: Do the costs of AUD-related health and social care services vary across patient profiles? J Stud Alcohol Drugs, 81, 2020, 2: 144–151, 2020

https://www.jsad.com/doi/abs/10.15288/jsad.2020.81.144 

Voittajan valitsijoina haluamme korostaa, että kaikki kolme artikkelia ovat todella kiinnostavia, taitavasti tehtyjä, hyvin kirjoitettuja ja palkitsemisen arvoisia. Palkinnon saajaksi valitsimme Elina Rautiaisen ym. artikkelin.

Artikkelissa tutkitaan alkoholia haitallisesti käyttävien ja alkoholiriippuvuuteen sairastuneiden henkilöiden sosiaali- ja terveydenhuollon suoria kustannuksia eri palvelunkäyttäjien välillä. Palvelunkäyttäjät on jaettu neljään eri palvelunkäyttöprofiiliin. Vertailtavat palvelunkäyttöprofiilit ovat (a) vain päihdehoitoa saaneet, (b) vain mielenterveyshoitoa saaneet, (c) sekä päihde- että mielenterveyshoitoa saanet, ja (d) ei lainkaan päihde- tai mielenterveyshoitoa saaneet. Nelijako on yksinkertainen ja tehokas.

Sen sijaan, että olisi selvitetty esimerkiksi yksittäisen hoitojakson kustannuksia, artikkelissa analysoidaan viiden vuoden ajanjaksolla (2014–2018) syntyneitä kumulatiivisia keskimääräiskustannuksia. Usean vuoden tarkastelu antaa lisäpainoa tuloksille.

Tutkimuksessa hyödynnetään Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon potilas- ja asiakastietojärjestelmää. Aineistossa on 5 136 päihderiippuvaista, joista 71 prosenttia on miehiä.

Tutkimuksessa havaittiin, että vain päihdepalveluissa hoidossa olleiden potilaiden keskimääräiset sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat selvästi (53 %) matalammat verrattuna mielenterveys- ja päihdepalveluiden ulkopuolelle jääneisiin potilaisiin. Kaikissa palvelunkäytön profiileissa kustannuksia kertyi eniten erikoissairaanhoidosta. Kalleimman 10 prosentin osuus oli runsaat puolet (eli 65 miljoonaa euroa) viiden vuoden seuranta-ajan kokonaiskustannuksista. Vastaavasti päihdepalveluiden ja mielenterveyden avopalveluiden osuus kustannusten kertymisestä oli vähäinen.

Tutkimuksen mukaan palvelujärjestelmässä ja erityisesti perussosiaali- ja terveydenhuollossa tulee panostaa päihdeongelman varhaiseen tunnistamiseen ja päihdepalveluihin pääsyn parantamiseen. Näin voidaan sekä ennaltaehkäistä päihderiippuvaisen oheissairauksien ilmaantumista että vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Tärkeä havainto oli myös se, että korkeampi ikä on yhteydessä isompiin kustannuksiin. Tuloksillaan artikkeli edistää tutkimuskeskustelua ja lisää ymmärrystä siitä, mihin kohtaan palvelujärjestelmää resursseja kannattaa kiinnittää. Näin ollen Rautiaisen ym. tutkimus tuottaa uutta tietoa sekä päihdepalvelututkimukseen että sote-uudistuksen tueksi.

Helsingissä, 18.5.2021

Ossi Rahkonen                                         Christoffer Tigerstedt

Emeritusprofessori                                   Vieraileva tutkija

Kansanterveystieteen osasto                    THL

Helsingin yliopisto

AHR:n tunnustuspalkinto myönnetään parhaalle päihde- tai rahapeliaihetta tarkastelevalle artikkelille

AHR palkitse joka vuosi yhden suomalaisen alkoholi-, huume- tai rahapeliaiheisen tieteellisen artikkelin, joka on onnistunut aihevalinnaltaan, tutkimusasettelultaan tai argumentoinniltaan tarjoamaan innovatiivisen ja uuden näkökulman alan tutkimukseen. Artikkeli voi olla joko kotimaiselle tai kansainväliselle yleisölle suunnattu ja edustaa seuran toiminnan lähtökohtien mukaisesti laajasti eri tieteenaloja tai tutkimusmenetelmiä. Tavoitteena on tukea erityisesti nuorten tutkijoiden mahdollisuuksia ja uralla etenemistä.

Kuka tahansa voi ehdottaa mielestään sopivaa artikkelia osoitteeseen sihteeri(at)ahrseura.fi. Ehdotukseen tulee liittää korkeintaan puolen liuskan mittainen perustelu, miksi artikkeli ansaitsisi vuoden parhaan artikkelin palkinnon. Tutkijat voivat ehdottaa kollegojensa tai ohjaamiensa jatko-opiskelijoiden julkaisuja. Myös omaa julkaisua voi ehdottaa. Ehdotuksia voi lähettää helmikuun loppuun saakka.

Seuran hallitus valitsee kaikista ehdotetuista artikkeleista kolme ehdokasta jatkoon. Lopullisen valinnan tekee hallituksen nimittämä asiantuntija, joka vaihtuu vuosittain. Näin saadaan varmistettua eri tieteenalojen tasapuolinen painotus. Vuoden paras artikkeli julkistetaan toukokuussa.

Vuoden paras artikkeli -tunnustuspalkinto tarjoaa näkyvyyttä tutkimukselle, joka mahdollisesti muuten saattaisi jäädä huomaamatta. Valitusta artikkelista tiedotetaan seuran omilla tiedotuskanavilla, ja seura tiedottaa artikkelistaan myös eri medioihin.

Artikkelipalkinto on eri vuosina myönnetty seuraaville kirjoittajille

2020

Anu Sirolalle, Markus Kaakiselle, Iina Savolaiselle ja Atte Oksaselle (20.5.2020) artikkelista : Loneliness and online gambling-community participation of young social media users. Computers in Human Behavior, 95 (2019), 136-145

2019

Tapio Paljärvelle, Pekka Martikaiselle, Taina Leinoselle, Erkki Vuorelle ja Pia Mäkelälle (22.5.2019) artikkelista: Purchases of prescription drugs before an alcohol-related death: A ten-year follow-up study using linked routine data. Drug and Alcohol Dependence 186 (2018) 175–181.

2018

Heidi Marjoselle, Hanna Kahilalle ja Nina Kaminen-Aholalle (19.4.2018) artikkelista: rs10732516 polymorphism at the IGF2/H19 locus associates with a genotype-specific trend in placental DNA methylation and head circumference of prenatally alcohol-exposed newborns (Human Reproduction Open 3/2017)