Tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuus on tiedepoliittisen keskustelun kestoaiheita. Tutkijoilta on vaadittu osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja tutkijat itse ovat valitelleet sitä, että tutkijoiden ääni ei pääse kuuluviin siellä, missä tutkimustietoa tarvittaisiin. Viime vuosina kuullut tutkimukselle vihamieliset heitot kaiken maailman dosenteista ovat olleet omiaan lisäämään joskus kitkeränkin sävyistä vastakkainasettelua päätöksenteon ja tutkimuksen välillä.

Tutkimuksella kuitenkin on vaikutusta, vaikka vaikutukset eivät aina ole ilmeisiä ja suoraviivaisin panos-tuotos -analyysein laskettavissa. Valitettavan usein esimerkiksi unohdetaan, että Suomessa suuri osa yhteiskunnallisissa päätöksentekoprosesseissa vaikuttavista on saanut akateemisen koulutuksen korkeakouluissa, joissa opetuksesta vastaavat tutkijat ja joissa opetuksen sisältö perustuu tutkimustietoon.

On myös helppo keksiä esimerkkejä tutkimuksesta, jolla on suoraa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja joka puhuttelee tutkijoiden ja päätöksentekijöiden lisäksi myös suurta yleisöä. Suomalainen rahapelitutkimus on alana varsin nuori – tutkimuskenttä on noussut lähes tyhjästä viimeisen kymmenen vuoden aikana – mutta on erinomainen esimerkki siitä, miten tärkeä merkitys tutkimuksella on yhteiskunnallisten ongelmien esiin nostajana.

Rahapelitutkimusta tehdään Suomessa THL:ssä, Tampereen yliopistossa ja Helsingin yliopiston Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskuksessa sekä lukuisissa tutkimushankkeissa eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Rahapelitutkijoiden keskinäisessä verkostossa, Peliverkossa, on mukana useita kymmeniä aktiivisia tutkijoita.

Rahapelitutkimuksen nousu on ajoittunut kiinnostavasti aikaan, jolloin suomalaisessa rahapelijärjestelmässä on tapahtunut isoja muutoksia. Vuoden 2017 alusta Raha-automaattiyhdistys, Fintoto ja entinen Veikkaus yhdistyivät yhdeksi rahapeliyhtiöksi, Veikkaus Oy:ksi, jolla on yksioikeus rahapelien järjestämiseen Manner-Suomessa.

Samaan aikaan rahapelitoiminnan keskittymisen kanssa tietoisuus rahapelaamisen ongelmista yksilölle ja yhteiskunnalle on kasvanut, kiitos uuden tutkimuskentän. Tehdyn tutkimuksen perusteella tiedämme enemmän rahapelituottojen jakamiseen liittyvistä ongelmista ja siitä että rahapelituotot tulevat suurelta osin ongelmapelaajilta. Olemme oppineet myös että rahapeliautomaatteja on sijoitettu erityisesti sellaisille alueille, joissa esiintyy paljon sosioekonomista huono-osaisuutta ja että rahapeliongelmat tunnistetaan huonosti sosiaalipalveluissa.

Tutkimus on saanut paljon julkisuutta – jopa siinä määrin että voidaan puhua rahapelaamiseen liittyvien kysymysten politisoitumisesta.

Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaarissa lokakuussa keskusteltiinkin kriittisesti rahapelituottojen jakamiseen liittyvistä eettisistä ongelmista. Suomessa rahapelituotoista ovat riippuvaisia lukuisat järjestöt, joiden tuottamat palvelut ovat keskeinen osa suomalaista hyvinvointijärjestelmää. Onko eettisesti kestävää, että vaikkapa päihdepalveluita tuotetaan rahoilla, jotka ovat peräisin peliriippuvaisten taskuista? Minkälaisia riippuvuuksien ketjuja muodostuu kun yleishyödyllisten järjestöjen toiminta perustuu kilpailtuun rahapelirahoitukseen?

Melkein jokaisella on mielipide alkoholimonopolista, mutta rahapelimonopolin toimivuudesta on vaikeampaa muodostaa mielipidettä. Siinä missä alkoholi kuuluu jossain määrin lähes kaikkien elämään ja hyvin monella on kosketus myös alkoholin aiheuttamiin ongelmiin, peliongelmat eivät ole samalla tavalla jaettuja ja näkyviä. Suomalaisten pelaamisesta tehdyt kyselyt ja kansainväliset vertailut kuitenkin osoittavat, että Suomalaiset ovat pelaamiseen käytettyjä summia vertailtaessa kansainvälistä kärkeä.

Tulevaisuudessa tarvitaankin tutkimusta siitä, mitä voidaan tehdä järjestelmätasolla peliongelmien ehkäisemiseksi ja minkälaiset tekijät ongelmapelaamiselle oikein altistavat. Pidämme itsestäänselvyytenä, että ruokakauppojen kassojen vieressä seisoo rivi värikkäitä pelikoneita ja että rahapelimonopoli ohjaa niiden tuotot hyviin tarkoituksiin. Ilman tutkimusta emme kuitenkaan näe tämän hyvin omalaatuisen rahapelikulttuurimme poikkeuksellisuutta ja ongelmia.

Alkoholi- ja huumetutkijain seura laajentaa ensi vuonna toimintaansa rahapelitutkimukseen. Seuran uusi nimi on vielä työn alla, mutta AHTS toivottaa jo nyt kaikki rahapelitutkijat ja tutkimuksesta kiinnostuneet seuran jäseniksi!

Anu Katainen
Sosiologian dosentti, yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto
Alkoholi- ja huumetutkijain seuran puheenjohtaja