Tieteelliselle päihde- ja riippuvuustutkimukselle riittävät resurssit. Kommentti keväällä 2021 valmisteltavaan päihde ja riippuvuusstrategiaan

Alkoholi-, huume- ja rahapelitutkimuksen seura, on vuonna 1960 perustettu tieteellinen seura, jonka toimintatarkoituksena on tieteellisen alkoholi-, huume-, ja rahapelitutkimuksen edistäminen. Tässä kirjoituksessa esitetään muutama syy sille miksi keväällä 2021 valmisteltavassa päihde- ja riippuvuusstrategiassa on tärkeää painottaa, tieteellisen päihde- ja riippuvuustutkimuksen resurssien riittävyyttä ja tukea tutkimukselle.

Helmikuussa 2021 Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA lähetti kyselyn THLn oikeustoksikologian yksikköön. Syynä oli se, että Suomi on niiden muutaman maan joukossa jossa alle 20 vuotiaiden huumekuolemat ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Kyselyssä pyydettiin kertomaan mikä tämän kehityksen on syynä.  Oikeustoksikologian yksikössä tehdään kaikki Suomessa tapahtuneet huumeisiin liittyvät kuolemansyytutkimukset. Kuitenkin siellä istuva asiantuntija, joka on myös AHRn hallituksen jäsen, joutui toteamaan, että lisääntymisen eri syistä ei oikeastaan ole tutkimustietoa. Keitä nämä kuolleet nuoret ovat? Onko heillä ollut hoitokontaktia? Onko heitä yritetty auttaa? Miksi kuolemien määrä on lisääntynyt juuri nyt? Kuinka moni muu nuori on vaarassa kuolla samalla tavoin? Vastaus on, että emme kunnolla tiedä.

Nämä kuolleet nuoret ovat vain jäävuoren huippu. Meillä on tällä hetkellä Suomessa liian vähän tietoa monesta päivänpolttavasta päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvistä ilmiöstä ja niihin liittyvistä haitoista, vaikka taitoa ja tarvetta niiden tutkimiselle olisi yllin kyllin.

Alkoholinkäyttö on Suomessa nykyään vähentynyt, mutta siihen liittyvät terveydelliset ja sosiaaliset haitat ovat yhä suuria. Huumeiden käytössä oli pitkään ollut aleneva trendi, mutta nyt siinä nähdään nousua sekä Suomessa että kansainvälisesti. Lisäksi on käynyt selväksi, että päihteet itsessään ovat merkityttävä tekijä sille, että meillä on lisääntyvää ylisukupolvista sosiaalista eriarvoisuutta ja siihen liittyvää haittaa.

Digitalisaatio vaikuttaa vahvasti huumeiden kauppaan, saatavuuteen ja myös alkoholin markkinointiin. Riskiryhmiä ovat myös lapset ja nuoret. Rahapelaamisessa nettipelaaminen vaikuttaa vahvasti ongelmien syntyyn ja myös siihen mitä keinoja meillä on haittojen vähentämiseen.

Päihdepolitiikassa on maailmanlaajuisesti havaittavissa iso murrosvaihe. Huumeiden tai kannabiksen käytön kriminalisoinnin vaikutuksista ei enää vain kiistellä, vaan kiistoilla on yhä useammassa maassa näkyviä yhteiskuntapoliittisia vaikutuksia, aina dekriminalisoinnista legalisaatioon.

Tällaisessa uudessa kontekstissa korkeatasoinen tieteellinen päihde- ja riippuvuustutkimus ei ole vain kivaa lisätietoa, vain tae sille, että saamme puolueetonta tietoa siitä, miten erilaiset politiikat tai toimintatavat vaikuttavat päihteiden käyttöön ja riippuvuustilanteeseen ja ylipäätään kansalaisten terveyteen.

Emme saa ajautua tilanteeseen, jossa meillä on enenevässä määrin isoja yhteiskunnallisia päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyviä ilmiötä ja ongelmia, joiden perustrendejä ja syitä tunnemme huonosti ja joiden haitallisia vaikutuksia emme siksi pysty kunnolla torjumaan.

Suomessa tehdään huipputasoista päihde- ja riippuvuustutkimusta, mutta resursseja sille tarvittaisiin huomattavasti enemmän. Ainakin sinä aikana, kun itse olen tällä alalla, ollut niin kehitys on ollut pikemminkin päinvastainen. Perustutkimuksesta on viety henkilötyövuosia ja virkoja on yhdistetty. Tutkimus on yhä enemmän ulkopuolisen rahoituksen ja yksittäisten projektien ja tutkijoiden varassa. Tutkijat ovat osaavia, mutta heidän panoksensa ei saisi olla yksittäisten projektien rahoituksen varassa.

Tutkimukselle pitää olla riittävästi resursseja. Meidän pitää jatkuvasti tehdä riittävästi kansanterveydellistä sekä kliinistä päihdetutkimusta, ja myös yhteiskunta- ja sosiaalitieteellistä tutkimusta päihteiden käytöstä ja riippuvuuksista sekä näiden syistä ja seurauksista. Laadukas ja oikea-aikainen arviointitutkimus on myös erittäin tärkeää ja myös vaikutusarviointien perusta on perustutkimuksessa. Jos emme luotettavasti tiedä mikä on lähtötaso, tai tiedä miten sitä pitäisi mitata, on vaikea sanoa, paraniko vai huononiko tilanne interventiolla. Tutkimus on tärkeä perusta myös ehkäisevälle työ, työlle joka on huomattavasti halvempaa kuin korjaava työ jälkikäteen.

Yhteenvetona painotettakkoon:

  1. Tieteellistä tutkimusta pitää jatkuvasti tehdä, jotta turvataan perustieto muuttuvasta toimintaympäristöstä ja päihteiden käytöstä ja riippuvuuksista siinä,
  2. Vain siten voimme nyt, ja myös jatkossa, tehdä oikein kohdennettua päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvää työtä ja uudistuksia, sekä niiden arviointia tietoon pohjautuen.
  3. On erittäin tärkeää, että strategiatasolla ilmaistaan, kuinka tärkeää on, että päihde- ja riippuvuustutkimukselle taataan riittävät resurssit ja puitteet relevantin tiedon tuottamiseen.

Yaira Obstbaum,

Tekstin on valmistellut AHRn puheenjohtaja ja yhteistyössä AHRn hallituksen jäsenten kanssa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s