Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa tutkimus ja tutkijat ovat uuden edessä. Muutos voi tarjota arvokkaan mahdollisuuden tutkimusperustaiselle päihde- ja riippuvuuspalveluiden kehittämiselle. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei uuden tutkimustiedon tuottaminen hankaloidu tai perustutkimus unohdu. 

Alkoholi-, huume- ja rahapelitutkimuksen seura osallistui keväällä 2023 Marinin hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun kutsumana pyöreän pöydän asiantuntijakeskusteluihin. Tilaisuudet olivat jatkoa aiemmin koronapandemian vuoksi keskeytyneille pyöreän pöydän keskusteluille, ja niiden aiheina olivat päihde- ja riippuvuuspalvelut ja niiden osaamisen kehittäminen. Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa aihe on erityisen ajankohtainen.  

Seuran edustajina painotimme monitieteisen ja monipuolisen tieteellisen tutkimuksen merkitystä osana päihde- ja riippuvuuspalveluiden kehittämistä. Korostimme tutkimustiedon hyödyntämistä ja sen tuottamisen edellytysten turvaamista hyvinvointialueille siirtymisen nivelvaiheessa ja sen jälkeen, sillä tietoa toimintaympäristön muutoksen välittömistä ja pidempiaikaisista vaikutuksista ihmisille ja palveluille tarvitaan. 

Suomessa palvelujärjestelmän kehittämisessä huomioidaan monia tiedon lajeja ammattilaisten ja palveluiden käyttäjien kokemustiedosta selvitys- ja tutkimustietoon. Näistä jokaisessa tietoa tuotetaan eri lähtökohdista, ja niillä on kehittämistyössä kullakin oma merkityksensä ja arvonsa. Akateeminen tutkimustieto on olennainen osa laadukkaan, vaikuttavan sekä päihde- ja riippuvuuskysymysten yksilölliset tekijät huomioivan palvelujärjestelmän kehittämistä. Kehittäminen edellyttää tuekseen huolellisesti laadittuihin ja perusteltuihin tutkimusasetelmiin pohjautuvaa, tiedeyhteisössä vertaisarvioitua ja kriittisesti tuotettua tietoa, jota on suhteutettu kansainvälisissä tutkimuksissa tehtyihin havaintoihin. 

Hyvinvointialueille siirtymisen myötä tutkimus ja tutkijat ovat uuden edessä. Parhaimmillaan muutos antaa tilaa tutkimusperustaiselle päihde- ja riippuvuuspalveluiden kehittämiselle, kuten aiemmissa tutkimuksissa ja toimintaympäristöissä havaittuihin puutteisiin reagoimiselle. Tutkimuksista esimerkiksi tiedetään, että suomalaisten päihdekuolemat ovat lisääntyneet ja päihdehoitoon pääsyssä on alueellisia eroja. Lisäksi päihde- ja riippuvuuspalveluita tarvitsevien ihmisten sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa ilmenee paikoin monenlaisia ongelmia. 

Mahdollisuuksien ohella tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei uuden tutkimustiedon tuottaminen hankaloidu eikä sille muodostu esteitä – perustutkimusta unohtamatta. Ilman riittävää tutkimusrahoitusta pitkäjänteisten tutkimusprosessien läpivieminen on mahdotonta. Lisäksi olennaista on turvata tutkimustarpeisiin liittyvä tiedonkeruu käytännössä, kuten mahdollisuus tarkoituksenmukaisiin tutkimusaineistoihin ja tutkimuslupiin. Tutkimustiedon tuottaminen ja soveltaminen päihde- ja riippuvuuspalveluiden kehittämisessä edellyttääkin sitä, että tutkijoilla ja hyvinvointialueiden toimijoilla on keinoja ja tilaa aktiiviseen vuoropuheluun. 

Eri tieteenalojen tutkimuksen toteuttamisedellytyksistä huolehtimisen tarvetta puoltaa myös päihde- ja riippuvuustyön ja -osaamisen kohdentuminen laajasti eri ammattiryhmille. Työtä tehdään monenlaisin taustatutkinnoin, minkä vuoksi ajantasaiseen päihde- ja riippuvuustutkimukseen perustuvaa opetusta olisi tärkeä integroida pysyväksi osaksi eri ammattialojen perus- ja täydennyskoulutusta.  

Päihde- ja riippuvuuskysymykset sekä niihin kytkeytyvät kansainväliset, valtakunnalliset ja paikalliset olosuhteet ja toimintaympäristöt tulevat olemaan jatkuvassa muutoksessa myös tulevaisuudessa. Kriittisesti tuotetun tieteellisen tiedon merkitys ei näiden muutosten myötä vähene, vaan sen tuottamiselle muodostuu päinvastoin aina uusia, ajassa ilmeneviä tarpeita. Siksi akateemisen tutkimuksen merkitystä suomalaisen palvelujärjestelmän kehittämisessä ei saa unohtaa. 

Johanna Ranta, Anu Sirola, Yaira Obstbaum & Riitta Matilainen 

Alkoholi-, huume- ja rahapelitutkimuksen seuran hallitus