AHR kysyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkaraiselta miten hän arvioi koronavirustilanteen vaikuttavan huumeiden käyttöön ja haittoihin.
Rajojen sulkemisella Euroopassa on todennäköisesti monenlaisia vaikutuksia huumemarkkinoihin Suomessa, vaikka niitä ei vielä tarkemmin tunnetakaan. Aineiden saanti voi vaikeutua ja hinnat nousta. Henkilölle, joka on satunnaiskäyttäjä tämä ei liene iso ongelma, mutta niille, jotka ovat riippuvaisia tai kokevat muista syistä pakottavaa tarvetta aineiden käyttöön, tilanne on haasteellinen. Jos omaa suosikkiainetta ei ole saatavilla, houkutus käyttää jotain muuta kasvaa. Tämä voi johtaa lisääntyvään alkoholin ja lääkeaineiden sekakäyttöön. Opioidipohjaiset uudet ja vanhat kipulääkkeet sekä rauhoittavat lääkkeet ovat todennäköisin kohde, mihin katseet tällöin kohdistuvat. Tämä voi lisätä lääkäreihin kohdistuvia paineita lääkkeiden määräämiseen. Myös apteekkimurrot saattavat lisääntyä samoin kuin yritykset valmistaa esimerkiksi amfetamiinijohdannaisia kotimaassa.
Kannabiksen kohdalla kaupallisin motiivein tapahtuva kasvatus voi hyvinkin lisääntyä ja aikaisempaa useampi aineista kiinnostunut voi myös kääntyä verkkokaupan ja salattujen myyntilautojen puoleen. Jos huumeita on aikaisempaa vaikeampi saada, se mahdollisesti vähentää niiden kokeilua poikkeusolojen ajaksi.
Lisääntyvä päihteiden sekakäyttö ja erilaiset saatavuuden sanelemat ainekombinaatiokokeilut sekä mahdolliset kotikutoisesti valmistetut substanssit lisäävät huumeiden käytön terveydellisiä riksejä.
Miten haittoja voitaisiin torjua?
Henkilöt, jotka ovat huumeriippuvaisia tai käyttävät niitä muutoin holtittomasti kärsivät usein monenlaisista terveydellistä ja sosiaalisista ongelmista. Norjalainen addiktiotutkimusyksikkö SERAF luonnehtii päihderiippuvaisen henkilön tilannetta julkaisemissaan koronaohjeissa seuraavasti: ”Huonot asuinolot ja heikko hygienia lisäävät sairastumisriskiä. Päihteitä käyttävillä henkilöillä on usein myös kroonisia sairauksia kuten hengityselinsairauksia, sekä maksa-, munuais- ja verenkiertoelimistön sairauksia.” Koronatilanteessa haittojen torjuntaa pitäisi ajatella siten ainakin kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin olisi pyrittävä turvaamaan se, että sosiaalisesti huono-osaiset ja terveydellisesti tartunta-alttiit henkilöt pystyisivät suojautumaan virukselta mahdollisimman hyvin. Jos tämä ei onnistu, he voivat levittää tartuntoja paitsi kanssakäyttäjiin myös muuhun väestöön. Toiseksi, tilanteesta huolimatta näille ihmisille olisi pyrittävä turvaamaan myös heidän terveysongelmiensa normaali hoito, jotta niistä ei koituisi heille fataaleja seurauksia. Nykytilanne, jossa huumeiden käyttäjien matalan kynnyksen palveluja muutetaan etäpalveluksi, on molemmista näkökulmista haasteellinen.
Uudessa tilanteessa kaivataan uusia, luovia ja ilmeisestikin entistä yksilöllisempiä ratkaisuja. Englannissa on lehtitietojen mukaan tarjottu asunnottomille hotellimajoitusta.
Tiedon jakaminen niille, joiden elämä pyörii huumeiden ympärillä on myös tavattoman tärkeää. Herättävä oli sen etsivää työtä tekevän ammattilaisen twiitti, jossa henkilö kertoi kohdanneensa porukoita, joilla ei ollut edes alkeellisimpia tietoja koronasta. Yleiset hygieniaohjeet sekä käyttötapoihin liittyvä riskitieto pitäisi saada levitettyä mahdollisimman laajalti. Pidättyminen käyttövälineiden jakamisesta ei nyt koske ainoastaan ruiskuja ja neuloja vaan mitä suurimmassa määrin myös jointtia, piippua, bongia ja muita suun tai nenän kautta tapahtuvia käyttötapoja. Tässä on haastetta erityisesti kannabiksen käyttökulttuurille, jossa jakaminen ja jointin kierrättäminen ringissä on ollut sääntö, josta poikkeamista on paheksuttu.
Pekka Hakkarainen, tutkimusprofessori, THL
Kuva: Steve Buissinne Pixabay
Kirjoitus on osa AHRn blogisarjaa: ”Miten koronavirustilanne vaikuttaa päihteiden käyttöön, rahapelaamiseen ja tuen tarpeisiin?”