Kuva Engin_Akyurt Pixabaystä

Thomas Karlsson kirjoittaa AHRn blogisarjassa.

Tätä kirjoittaessa (2.4.2020) on kulunut parisen viikkoa koulujen ja maamme ulkorajojen sulkemisesta. Sen jälkeen liikkumista ja julkista kanssakäymistä on rajoitettu entisestään, Uusimaa on eristetty muusta maasta ja etätyöskentely kotoa käsin on monen toimistotyöläisen arjessa muodostunut normaaliksi tavaksi tehdä töitä.

Hallituksen toimenpiteet herättivät väestössä jo ennen niiden toimeenpanoa kulutushyödykkeiden hamstraamisreaktion. Vessapaperin, säilykkeiden ja muiden elintarvikkeiden lisäksi myös alkoholijuomia on ostettu tavallista enemmän. Julkisuudessa on samaan aikaan kuultu huolestuneita puheenvuoroja siitä, että tilanne voi lisätä alkoholinkäyttöä ja lisätä alkoholiongelmia. Lisäksi ollaan oltu huolissaan suunnitelluista ravintoloiden sulkemisista sekä siitä, että alkoholin kulutus yhä enenevässä määrin on siirtymässä ravintoloiden ja baarien valvotuista tiloista ihmisten koteihin neljän seinän sisälle.

Mitä vaikutuksia rajoituksilla ja ylipäänsä koko koronavirustilanteella voi sitten olla suomalaisten alkoholinkulutukseen ja -haittoihin? Yksinkertaista vastausta kysymykseen ei ole ja asian monimuotoisuuden takia vaikutukset voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen siitä, tarkastellaanko asiaa yhteiskunnan vai perheiden ja yksilön näkökulmasta.

Totta on, että jos ihmiset ovat ostaneet entistä suurempia määriä alkoholijuomia päivittäistavarakaupoista ja Alkoista, kotien alkoholivarastot ovat kasvaneet. Osalle kuluttajista ja perheistä tällä ei ole suurtakaan merkitystä, mutta osalle tämä tarkoittaa suurempaa kulutusta. Myös ne jotka eivät ole alkoholia hamstranneet, voivat näissä muuttuneissa oloissa lisätä alkoholinkäyttöään esimerkiksi ahdistuksen lieventämiseksi tai vaikka sen takia, että vapaa-aikaa on yksinkertaisesti enemmän ja merkityksellistä tekemistä vähemmän. Liiallisen alkoholin käytön riskeinä kotioloissa voi olla yleisen turvattomuuden tunteen kasvua erityisesti lapsissa ja kotiväkivallan ja sen uhan lisääntymistä. Liiallinen alkoholin käyttö voi myös lisätä tapaturmia ja mielen hyvinvoinnin ongelmia. Tilanne voi myös lisätä päivittäistä tissuttelua ja joidenkin kohdalla aiheuttaa työn ja vapaa-ajan sekoittumista, josta tilanteen normalisoituessa voi olla haasteellista palata ns. normaaliin arkeen.  Paletti on kirjava ja vaikutukset moninaisia.

Toisaalta, kun tilannetta tarkastellaan yhteiskunnan tasolla voi hallituksen koronatoimilla olla koko väestön alkoholinkulutusta vähentävä vaikutus. Tämä johtuu siitä, että jo nyt alkoholin kokonaissaatavuus suomalaisille on vähentynyt matkustajatuonnin tyrehtyessä ja ravintoloiden sulkiessa ovensa vähenee saatavuus entisestään. Vaikutus ei ole pieni. Kaikesta Suomessa juodusta alkoholista noin 15 % tuodaan ulkomailta ja ravintolamyynnin osuus on ollut noin 10 % luokkaa. Alkoholia tilataan myös ulkomaisista verkkokaupoista laittomasti ja laillisesti ja tätä rajoittamistoimenpiteet eivät koske, mutta sen osuus tässä yhtälössä on kuitenkin häviävän pieni.  Rajoitusten astuessa täysmittaisina voimaan häviää siis noin neljännes alkoholijuomien saatavuudesta Suomessa.

Vaikka alkoholimyynti päivittäistavarakaupoista ja Alkoista kasvaakin, on erittäin epätodennäköistä, että se täysmääräisesti korvaisi matkustajatuontia ja ravintolamyyntiä. Lisäksi on muistettava, että tällä hetkellä jo yli 300 000 suomalaista on YT-neuvottelujen piirissä ja monia lomautetaan ja pahimmillaan irtisanotaan. Kotitalouksien tulojen vähentyessä on jostain säästettävä ja koska alkoholi Suomessa on kallista eikä mikään elintärkeä hyödyke on se monella kotitaloudella tingittävien menojen listalla. Näin tapahtui esimerkiksi 1990-luvun laman yhteydessä ja sama voi toistua nytkin.

Lisäksi voidaan pohtia millaisia vaikutuksia rajoituksilla ja koronavirustilanteella on eri ikäryhmissä. Nuoret käyttävät alkoholia lähinnä sosiaalisista syistä, ja kun sosiaalinen kanssakäyminen vähenee, on se omiaan vähentämään myös alkoholin käyttöä. Toisaalta keski-ikäisten kohdalla, jotka jo nyt käyttävät alkoholia kotonaan yleisesti, koronavirustilanne voi lisätä tissuttelua.

Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa tulee siis suurella todennäköisyydellä vähenemään koronavirustilanteen aikana. Tällä taas voi olla myönteinen vaikutus joidenkin alkoholihaittojen kehitykseen, kuten esimerkiksi alkoholista johtuvien kuolemien lukumäärään. Anniskelumyynnin loppuminen voi myös vähentää julkisilla paikoilla tapahtuvia väkivallantekoja. Vaikka haittojen kokonaismäärä vähenisi, joidenkin ryhmien haitat voivat lisääntyä. On ensiarvoisen tärkeää, että päihdehoitoa on saatavilla myös näiden haittojen kasvun ehkäisemiseksi.

Thomas Karlsson

Johtava asiantuntija

Päihteet ja riippuvuudet –yksikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

Kirjoitus on julkaistu 2.4.2020 ja on osa AHRn blogisarjaa:  Miten koronavirustilanne vaikuttaa päihteiden käyttöön, rahapelaamiseen ja tuen tarpeisiin?