Kohtuuttomaksi muodostuneet ajanvieton ja rahankäytön tavat herättävät ihmisissä ymmärrettävästi monenlaisia kielteisiä tunteita. Oli kyse sitten päihteistä, peleistä tai vaikkapa pornosta, epäsovinnaiseksi tai liialliseksi tulkittava omistautuminen jollekin aktiviteetille tasapainoisen elämän velvollisuuksien kustannuksella tuottaa monenlaisia ristiriitoja ja ongelmia. Tätä kuvataan nykyään usein addiktion käsitteellä, jolla tarkoitetaan kutakuinkin jonkinlaista hallinnan menetystä suhteessa kohtuuttomana ilmenevään toimintaan. 

Vuonna 2025 tarkastetussa väitöskirjassani Problems Beyond Gambling and Gaming: A social psychological approach to excessive behaviors tarkastelin rahapeli- ja digipeliongelmia sosiaalipsykologisesta näkökulmasta, jossa addiktio on ymmärrettävissä motivaation ja oppimisen kautta. Tiivisti sanoen ihmiset oppivat hakeutumaan miellyttäviä asioita kohti ja muodostavat joskus sitkeitä tapoja niiden ympärille. Vaikka tämä voi itsessäänkin johtaa ongelmiin, on paljon viitteitä siitä, että vaikeammat ongelmakokonaisuudet ovat yleensä osa jopa lapsuudesta saakka kertynyttä yleisempää ongelmien ja syrjäytymisen kierrettä. Siksi halusin myös väitöskirjassani tutkia, miten yksinäisyyden ja stressin kaltaiset psykososiaaliset vaikeudet, psykologisten perustarpeiden eli omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemisessa ilmenevät turhaumat sekä materialistiset, omaisuuden ja vaurauden tavoittelua korostavat arvot linkittyvät peliongelmien määriin. 

Yhdessä väitöskirjan artikkelissa hyödynnettiin neljässä maassa vuosien 2017 ja 2019 välillä kerättyjä poikkileikkausaineistoja, toisessa 18–75-vuotiailta suomalaisosallistujilta huhtikuussa 2021 kerättyä kyselyaineistoa ja kahdessa muussa saman kyselyn pitkittäisaineistoa jopa kuudella eri aikapisteellä. Vaikka tuloksissa oli jonkin verran vaihtelevuutta eivätkä yhteydet usein ilmenneet huomattavan voimakkaina, pystyi niistä kuitenkin näkemään, että erilaiset psykososiaaliset kuormitustekijät voivat lisätä peliongelmien määrää. Myös psykologisten perustarpeiden turhaumat olivat yhteydessä suurempiin peliongelmiin, ja materialistisista arvoista erityisesti uskomus omistusten tuottamasta onnellisuudesta oli yhteydessä suurempiin rahapeliongelmiin kolmen vuoden aikavälillä. 

Ongelmien tulkitaan usein kumpuavan itse mahdollisen addiktion kohteesta ja yksittäisiä ihmisiä pidetään joko sen uhreina tai holtittomina väärintekijöinä. On totta, että esimerkiksi uhkapelaaminen voi johtaa merkittäviin taloudellisiin vaikeuksiin. Samalla kuitenkin sanoisin, että ongelmallisen pelaamisen tai ylipäänsä minkä tahansa kohtuuttomaksi kasvaneen toiminnan riski riippuu vahvasti laajemmista hyvinvoinnin haasteista ihmisten olosuhteissa. Asiassa voi olla vaihtelua toiminnasta tai sosiokulttuurisesta kontekstista riippuen, mutta perusviesti on sama: myös addiktiokysymyksissä on tärkeää kiinnittää huomiota ihmisten hyvinvointiin ja pärjäämiseen yhteiskunnassa. 

Ilkka Vuorinen, YTT, tutkija (Emerging Technologies Lab, Tampereen yliopisto) 

Väitöskirja Problems Beyond Gambling and Gaming: A social psychological approach to excessive behaviors on luettavissa Tampereen yliopiston avoimen julkaisuarkiston kautta osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3827-5