”Vaikka koululaiset eivät tavalliseen tapaan nyt koulussa käykään, on tärkeää varmistaa kouluterveydenhuollon saatavuus myös epidemian aikana. ”

Koronavirustilanne ja sen johdosta tehdyt toimenpiteet vaikuttavat koko yhteiskuntaan monella tapaa. Oletettavasti vaikutuksia on myös päihteiden käyttöön.  Alkoholi-, huume- ja rahapelitutkimuksen seura (AHR) haluaa nostaa tämän asian esille blogissaan kirjoitusten sarjana. Kysyimme THLn erikoistutkija Kirsimarja Raitasalolta, miten hän arvioi tilanteen vaikuttavan nuorten juomiseen, ja nuorten kokemiin päihdehaittohin.

1. Millä tavalla koronavirustilanne ja koronavirukseen varautuminen arviosi mukaan vaikuttaa nuorten päihteidenkäyttöön?

Alaikäiset nuoret, jotka käyttävät alkoholia, tekevät sitä tyypillisesti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa yhdessä toisten nuorten kanssa. Sama koskee ainakin osittain kannabiksen käyttöä. Koronaviruksen aiheuttamalla epidemialla voi olla tässä mielessä positiivisiakin vaikutuksia. Epidemian rajoittamiseksi tapaamisia ja kokoontumisia on rajoitettu voimakkaasti ja näin ollen myös nuoret liikkuvat tavallista vähemmän porukoissa. Tästä oletettavasti seuraa myös se, että nuoret käyttävät tänä poikkeuksellisena aikana päihteitä tavallista vähemmän. Samanaikaisesti vähenevät myös päihteiden käyttöön liittyvät haitat, kuten nuorten tapaturmat. On vaikea ennakoida, onko epidemialla pitkäaikaisempia vaikutuksia nuorten päihteiden käyttöön. Ainakin joidenkin nuorten kohdalla päihteiden käytön aloitusikä saattaa siirtyä myöhemmäksi.

Koronavirusepidemian negatiiviset vaikutukset ulottuvat lapsiin ja nuoriin monella tavalla, myös perheiden välityksellä. Lisääntynyt kotona vietetty aika saattaa altistaa lapsia vanhempien päihteidenkäytön aiheuttamille haitoille sellaisissa kodeissa, joissa näitä ongelmia jo valmiiksi esiintyy. Vanhempien vastuu koulunkäynnistä korostuu varsinkin jos kotona on pienempiä lapsia etäopetuksessa. Pienten koululaisten kotiopetus ei välttämättä onnistu perheissä, joissa vanhemmilla on esimerkiksi päihdeongelman takia vähän voimavaroja lapsen tai nuoren ohjaukseen. Tämä taas voi pidemmällä aikavälillä vaikuttaa jopa koulunkäyntiin ja opintoihin tulevaisuudessa. On myös mahdollista, että lisääntynyt aika neljän seinän sisällä lisää päihdeongelmaisten vanhempien lasten riskiä joutua kaltoinkohtelun tai väkivallan uhreiksi.

2. Miten mahdollisia haittoja voitaisiin torjua?

Samaan aikaan, kun terveydenhuoltojärjestelmä on viritetty äärimmilleen epidemian rajaamiseksi ja selättämiseksi, on muistettava myös sosiaalitoimen resurssien varmistaminen. Vaikka koululaiset eivät tavalliseen tapaan nyt koulussa käykään, on tärkeää varmistaa kouluterveydenhuollon saatavuus myös epidemian aikana. Esimerkiksi kuraattorin ja koulupsykologin juttusille pääseminen vaikka etäyhteydellä olisi varmistettava ja tästä mahdollisuudesta tiedotettava perheille samalla tavalla kuin ilmoitetaan mahdollisuudesta kommunikoida opettajankin kanssa. Myös kolmannen sektorin nuorille tuottamien virtuaalisten palveluiden saatavuutta olisi hyvä tehostaa. Lisäksi lastensuojelun resurssit on turvattava.

Kirsimarja Raitasalo, erikoistutkija, THL